1. |
|
|
2. |
|
|
3. |
|
|
4. |
|
|
5. |
|
|
6. |
|
|
7. |
|
|
8. |
|
|
9. |
|
|
10. |
|
|
Millainen kaukoputki olisi hyvä aloittelijalle?
Kaukoputken hankinnassa on muutamia asioita, joita kannattaa miettiä ennen putken ostamista.
Näitä ovat:
Omat tarpeet ja pääasiallinen kiinnostuksen kohde
Visuaalihavaintojen teko
Tähtikuvaus (filmi- tai CCD-kameralla)
Aurinkokunnan kohteet (näkyvät pienemmälläkin putkella)
Deep-Sky kohteet
Havaintopaikka
Pimeä, valosaasteeton
Vähäistä valosaastetta
Runsaasti valosaastetta
Lähellä kotia tai muuta kaukoputken säilytyspaikkaa
Kauempana kaukoputken säilytyspaikasta
Tähtitorni
Kun sitten lähtee ostamaan kaukoputkea, kannattanee ehkä hieman miettiä, että olisiko parempi heti ostaa suurempi kaukoputki vai tulisiko pienemmälläkin toimeen. Liian pieni kaukoputki voi nimittäin olla myös riesa, joten siinä mielessä 20 - 25 cm putki saattaa olla parempi valinta. Erityisesti pääasiassa deep sky -kohteista ovat kiinnostuneen kannattaa harkita kättelyssä tämän kokoluokan teleskooppia, jos vain lompakko sen kestää.
Jos harrastus tuntuu olevan satunnaista eikä kestostakaan ole niin kovin suurta varmuutta, niin silloin noin 10 cm:n kokoluokkaa oleva peili- tai linssiteleskooppi on varmasti ihan järkevä valinta. Ne ovat yleensä paitsi edullisia niin myös suhteellisen kevyitä ja siten helposti liikuteltavissa havaintopaikalle, jolloin kynnys havaintojen tekoon on matalampi (pienen kaukoputken kun voi usein pitää jalustassa kiinni, jolloin riittää kun kantaa putken ulos).
Etenkin Aurinkokuntaan kuuluvien kohteiden havainnoinnissa tuollainen noin 10 cm:n objektiivilla varustettu kaukoputki on ihan riittävä havaintoväline.
Kannattaa myös harkita sitä vaihtoehtoa vakavasti, että josko havaintovälineeksi riittäisi suurehko (70 mm tai 80 mm) objektiivilla varustettu kiikari. Kiikareita kun voi helposti käyttää muuhunkin kuin tähtien tarkkailuun.
Jos tähtiharrastus puolestaan tuntuu aktiiviselta ja raahautuu lähes jokaisena selkeänä yönä tähtitaivaan alle, tällöin kannattaa ehdottomasti hankkia 20 cm (tai suurempi) peiliteleskooppi.
Tämän kokoluokan teleskoopilla näkee jo himmeämpiäkin kohteita ja ne, jotka näkyisivät jo pienemmälläkin putkella, näkyvä vieläkin paremmin. Mikäli teleskooppi on Dobson-jalustalla, se on varsin kätevästi kuljetettavissa vähän kauempanakin sijaitsevalle havaintopaikalle. Helppoa seurantaa arvostava tietysti hankkii jalustansa seurantalaitteella varustettuna tai tekee sellaisen itse.
Ison putken etuna on myös mm. se, että jopa kaupunkiolosuhteissa monet sellaiset deep-sky kohteet saadaan esille, joita ei pienemmillä putkilla näe valosaasteen vuoksi. Maaseudulla galaksit sitten suorastaan hyppäävät silmille. Isosta putkesta on vielä sekin hyöty, että kun on kunnon välineet niin ei myöskään innostus kuole heti alkuunsa surkeisiin välineisiin (väline ei tietenkään saa olla itsetarkoitus.
Kaukoputken valintaan vaikuttavat monet muutkin seikat kuten esim. paino. Tässä mielessä hyvä 20 cm putki olisi esim. jokin 20 senttinen Celestron tai Meade SCT-putki. Schmidt-Cassegrainit ovat suhteellisen kevyitä, joka voi olla melkoinen etu harrastusta ajatellen. Toisaalta SCT-teleskoopit ovat melko hintavia.
Erityisesti, mikäli valo- tai CCD-kuvaus tuntuu erityisen kiinnostavalta ja lompakko on kunnossa, suurehkot Schmidt-Cassegrain-teleskoopit (Meade, Celestron) ovat hyvä vaihtoehto.
Viimekädessä hankittavan kaukoputken koon ja muut ominaisuudet määrittelee lompakon paksuus eli paljonko on valmis investoimaan putken hankintaan. (lähde www.astronetti.com)
|

|